Surffiviikonloppu Batemans Bayssa

Viime viikonloppuna käytiin verestämässä surffitaitoja, kun ne nyt vielä tuoreessa muistissa olivat. Luultavasti tuo oli myös viimeinen surffaukseni täällä, sillä lähden jo viikon päästä Uuteen-Seelantiin ja vaikka Roadripillä Cairnsiin mahdollisuus surffaukseen olisikin, en luultavasti raaski siihen enää roposiani pistää.

Jo ennen lähtöä tuli hieman takapakkia asioihin, kun kaksi kyytiläistä perui lähtönsä perjantaiaamuna. Nämä Amerikkalaiset kertoivat syyksi sen, että toisen heistä luottokortti oli varastettu edellisenä iltana ja tili tyhjennetty saman tien. Kylläpäs sattuikin. Haistoimme terävinä suomalaisina heti palaneen käryä, mutta vastailimme kuitenkin heidän nyyhkytarinointiinsa myötätuntoisesti. Meidän kohta valmis asianajajamme oli sitä mieltä, että pyytäisimme heitä maksamaan oman osuutensa autovuokrasta, sillä emme niin lyhyellä varoitusajalla saaneet ketään tilalle. Ja kyllä, olimme juuri niin paskiaisia, että teimme sen. Sanoimme kyllä tulevamme vastaan jonkin verran, sillä olihan siihen pieni mahdollisuus olemassa, että tarina olisikin tosi. Tyttö laitteli lisää nyyhkyviestejä, ettei hänellä ole varaa edes ruokaan, mutta sanoi sitten maksavansa joskus tulevaisuudessa.

Ja tiedättekö mitä illalla tapahtui. Tämä järjenjättiläinen laittoi Facebookiin päivityksen kuta kuinkin näin: “Jeee menossa Sydneyyn, mahtava viikonloppu tulossa!”. Että se siitä rahattomuudesta. Olisimme varmasti jättäneet asian sikseen jo alkuunsa, jos vale ei vain olisi ollut näin törkeä ja ilmiselvä.

No mutta, mukavampiin asioihin, eli siihen surffaukseen. Otettiin itsevarmoina kovat laudat heti kättelyssä, eli astetta ammattimaisemmat. Meri käytti tietysti tilaisuutensa hyväksi ja opetti tolleroille vähän nöyryyttä. Paitsi, että aallot olivat hankalat, oli myös laudalle pääsy kinkkistä. Aurinkokaan ei antanut armoa vaan poltti naaman karrelle 50+ vedenkestävästä aurinkorasvasta huolimatta. Illalla kirvelsi naamaa, hiekkaa oli korvissakin asti ja tukka oli vähintäänkin kuin röllipeikolla, mutta siitä huolimatta oli hyvä fiilis.

Seuraavana päivänä luonto oli meille jo armollisempi ja aallot suorastaan huikeat. Edellisestä päivästä viisastuneena otin pehmeän laudan, joka sopii aloittelijoille paremmin, ja kyllähän se surffaus taas sujui ihan eri malliin. Onnistuin myös ensimmäistä kertaa pääsemään rantaa puskevien aaltojen läpi kauemmas ulapalle, jossa aallot olivat isompia. Välillä niitä sai odotella ja pelkästään laudan päällä lilluminen oli mukavaa. Merta tulee kyllä todella ikävä Suomessa.

02060059

02050043

00170002

00020029

Tehdessämme lähtöä alkoi epäonni taas vainoamaan. Ensin meni yksi puhelin rikki (ei minun), joka lensi pyyhkeen laskoksista asvalttiin. Tämä oli tälle tyypille jo kolmas kerta, kun rikkoo puhelimensa täällä, että siinäpä sitten onkin vakuutusyhtiölle selittämistä. Tämän jälkeen menimme ostamaan ruokaa vielä juuri ennen lähtöä ja eiköhän ollut sillä välin joku ukkeli peruuttanut meidän vuokra-autoon. Ja lommohan siihen tuli. Onneksi oli sen verran rehellinen kaveri, että jäi odottamaan meidän paluuta autolle, eikä lähtenyt luikkimaan. Meillehän tuosta ei kuluja pitäisi tulla, mutta ylimääräistä paperityötä ja ajanhukkaa se aiheutti. Ja pari harmaata hiusta.

Asiat ei ihan menneet tuona viikonloppuna putkeen, mutta surffaus oli sentään mukavaa.

Ja sitten mainoksiin.

Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa! Anna äänesi superkuulle. Tämä hieman tärähtänyt kuva haluaisi voittaa vaihtareille järjestetyn kuvakisan Facebookissa. Äänestyslipukkeena toimii tykkäys ja sen voit käydä tekemässä täällä – kliketiklik!

DSC_6721

Mut ei oo pakko hei! :)