Kansainvälisiä tuulia roadtripiltä

Ajattelin tässä välissä kirjoittaa tämän hetkisen reissun tuntemuksista ja kuulumisista näin tuoreiltaan. Palaan Uuden-Seelannin postauksiin, kunhan löydän aikaa kirjoittaa niistä.

Jätimme sunnuntaiaamuna Canberran taaksemme ja suuntasimme ensimmäiseksi Sydneyyn noutamaan vuokra-automme. Ryhmädynamiikka oli samantien kunnossa, eikä kolmen tunnin odottelu vuokra-autofirmalla saanut hermojamme kiristymään. Päinvastoin, nauroimme ihan kaikelle tyhjänpäiväiselle, niinkuin hyvät kaveriporukat yleensäkin.

Yhteensä koko karavaanissa on 11 henkeä kahdeksasta eri maasta. Autoja on kolme ja päämääränä on telttailla koko matka Cairnsiin saakka. Minun autossani on lisäkseni yksi saksalainen, yksi sveitsiläinen ja yksi meksikolainen. Hyvin kansainvälinen porukka siis. Muissa autoissa on ihmisiä Norjasta, Ruotsista, Argentiinasta, Belgiasta ja Meksikosta.

Suunnitelmamme vaihtelevat hieman autokunnittain ja loppua kohden tiemme erkanevat. Näin jättimäistä ryhmää on yksinkertaisesti mahdotonta pitää koossa koko matkaa, mikä ei toisaalta haittaa. Jokainen voi tehdä mitä itse tykkää, eikä tarvitse mukautua toisten tahtoon.

Ensimmäisenä päivänä haimme saksalaisen Marien kanssa tuntumaa autoon. Me kaksi ajamme ja toiset lähinnä nukkuvat. Välillä toki lauletaan ja otetaan selfieitä. Hiljaisia hetkiä ei juurikaan ole.

Toisena päivänä autoilu alkoi jo sujua rutiinilla, eikä isommatkaan kaupungit enää pelottaneet. Ensimmäisen yön vietimme Port Macquariessa, jossa olinkin käynyt jo aikaisemmalla Roadtripilla. Siellä törmäsimme ensimmäistä kertaa erikoiseen parkkikulttuuriin, jossa auto jätetään parkkiin ilman minkäänlaisia lippuja tai kiekkoja. Parkkiaika on kaksi tuntia ja kun tuo aika on kulunut, maanalainen mittari kutsuu paikalle parkkipirkon sakottamaan auton. Melkoista.

Seuraavat kaksi yötä vietimme Byron Bayssa, joka on idyllinen pikku hippikaupunki. Söimme siellä ehkäpä maailman parasta jäätelöä paikassa nimeltä Gelati. Muuten siellä ei ollutkaan juurikaan nähtävää, lukuunottamatta majakkaa, jossa olin käynyt jo edellisellä kerralla. Kaupungissa taitaakin parasta olla sen tunnelma.

Byron Bayn jälkeen suuntasimme kahdeksi yöksi Gold Coastille, joka on todellinen suurkaupunki. Rannikko on 29 kilometriä pitkä ja sitä reunustaa pilvenpiirtäjien jono. Majoituksemme oli ihan rannan vieressä täydellisellä paikalla. Vietimme siellä sveitsiläisen Nathanian synttäreitä koko porukalla grillaamalla ja juomalla rommikolaa. Meidän autoporukkamme oli lopulta ainoa, joka päätyi lähtemään keskustaan yökerhoilemaan. Itse tulin aika varhaisessa vaiheessa takaisin, mutta olen ylpeä itsestäni, että sentään lähdin sinne! Minulla on ollut viime aikoina suuria ongelmia saada itseäni lähtemään baariin ja olenkin vältellyt niitä taidokkaasti jo yli kuukauden. Kyllä kai se on myönnettävä, että vanhaksi sitä on tullut.

Tämä reissu on kokonaisuudessaan hyvin erilainen verrattuna aikaisempiin. Ensimmäisellä roadtripillä ja Uudessa-Seelannissa tarkoituksena oli nähdä mahdollisimman paljon lyhyessä ajassa, joten liikkumista tuli paljon. Tällä reissulla taas löhöilyä ja rentoilua enemmän, eikä kuviakaan tule räpsittyä yhtä paljon. Yleensä valokuvaaminen on minulle se ykkösprioriteetti, mutta tämäkin sopii minulle erittäin hyvin. On ihan hyvä välillä oikeasti rentoutua.

Kuvia ei tosiaan juurikaan ole, mutta tässä joitain kännykkäräpsyjä eri ihmisten puhelimista:

received_10153718778022118 received_10153718777652118 received_10153718776117118 received_10153718776982118

received_193128857696153

 

Suunnitelmia

Minulle kävi niin hassusti, että koulu minun osaltani päättyykin lähestulkoon kuukautta aikaisemmin kuin olin ajatellut. Tämä tarkoittaa katastrofia budjetilleni, sillä eihän tuollaista ylimääräistä vapaa-aikaa nyt voi olla hyödyntämättä! Ei voi mitään, tilaisuus on käytettävä hyväksi, sillä en tiedä palaanko tänne enää koskaan (toivottavasti palaan).

Marraskuun alussa kun muut vielä hikoilevat tenttiensä parissa suuntaan minä reiluksi viikoksi Uuteen-Seelantiin. Suoritan omat tenttini internetissä jo 3. päivä ja osan suorituksista palautan esseinä. Palaan hobittiretkeltäni sopivasti muiden lopetellessa työurakkaansa, jolloin sulloudumme minibussiin ellei kahteenkin ja lähdemme köröttelemään kohti pohjoisen sademetsiä ja valliriuttoja. Matkalla pysähtelemme mielenkiintoissa kohteissa ja yövymme teltoissa. Saavuttuamme Cairnsiin vietän siellä muutaman päivän, jonka jälkeen karkaan omille teilleni. Olen ainoa, joka haluaa välttämättä päästä käymään keski-Australiassa, eli niin kutsutussa outbackissa, joten näillä näkymin matkustan sinne yksin. Sieltä lennän sitten Sydneyyn ja sieltä kohti Suomea.

ddu_main_nz_01

Uusi-Seelanti – Kuva lainattu täältä

green-island-day-trip-from-cairns-in-cairns-48649

Cairns – Kuva lainattu täältä

daintree-cape-tribulation-rainfo-19586_450x300

Cairns – Kuva lainattu täältä

Viikkoja tiellä, saa asfalttia niellä

Viikkoja tiellä, saa asfalttia niellä…

Tämä on siis suunnitelma pääpiirteissään. Se voi vielä mahdollisesti muuttua. Koska tämä ei mitään ilmaista lystiä ole, tarkoittaa se sitä, etten pysty juurikaan matkustelemaan sitä ennen. Se tarkoittaa myös sitä, että minulla ei lähiaikoina mitään hirveän järkevää ole blogiin kirjoittaa, joten koittakaa kestää. Kuukauden päästä tilanne kuitenkin hieman paranee, sillä silloin koittaa viikon mittainen tauko opiskelusta ja ajelemme täällä vierailevan hellun kanssa kohti Gold Coastia hänen siskoaan tapaamaan. Ei valittamista!

Gold Coast - Kuva lainattu täältä

Gold Coast – Kuva lainattu täältä