Meksikon itsenäisyyspäivän juhla

Kuulostipas hienostuneelta. Ryyppäjäisethän ne olivat, eikä mikään pukujuhlia. No ei vain. Vasta ihan loppuillasta meno kävi vähän hurjemmaksi – jostain muun muassa ilmestyivät ostoskärryt sinne. Ostoskärryjä nyt sinänsä näkee melko usein täällä, sillä on ihan normaalia, että ihmiset pukkaavat ostoksensa niillä läheiseltä ostarilta (n. 15 minuutin kävelymatkan päässä) kotiovelleen. Yleensä ne tosin pysyttelevät ulkotiloissa.

Olin auttelemassa valmisteluissa ja sain todella paljon kiitosta tomaatin leikkuutaidoistani. Jopa niin paljon, että sain leikata toisten leikkaamat tomaatit uudelleen. Hassuja nuo meksikolaiset.

Kaikki oli luonnollisesti meksikoteemaista: ruoka, musiikki, koristelut, pelit, juomat ja niin edelleen. Näistä muodostuivat kyllä yhdet lempipippaloistani täällä, en osaa oikein sanoa miksi. Hauskaa oli.

IMG_6989 IMG_6986 IMG_7000 IMG_7002 IMG_7019 IMG_7029

 

Ruoka hävisi sitä mukaa tarjottimilta, kun sitä esille laitettiin, enkä ehtinyt valitettavasti ottaa kuin yhden kuvan tarjoiluista.

Ruoka hävisi sitä mukaa tarjottimilta, kun sitä esille laitettiin, enkä ehtinyt valitettavasti ottaa kuin yhden kuvan tarjoiluista.

IMG_7051

Sangriaa!

IMG_7047 IMG_7057 IMG_7066 IMG_7073

Sombrero oli niin iso, ettei melkein kuvaan mahtunut.

Sombrero oli niin iso, ettei melkein kuvaan mahtunut.

¡Viva méxico!

Mitä täällä tapahtuu?

Varoitus: Tämä postaus sisältää heikkolaatuisia kännykkäkamerakuvia. Jos saat niistä päänsärkyä, älä jatka lukemista tämän pidemmälle.

20150810_190816

Rugbya

Täällä löytyy erilaisia tapahtumia joka lähtöön ja vaikka jokaiselle viikonpäivälle. Parhaimpia ovat tietysti ne, joissa saa ilmaista ruokaa. Vaikkei tuo ruoka aina ihan herkullisimmasta päästä olekaan (kylmiä hampurilaisia yök), niin kyllähän opiskelija sitä nyt syö. Vaikka niitä huteja on tosiaan sattunut, niin on niitä hittejäkin osunut kohdalle. Ollaan esimerksiksi päästy syömään erittäin herkullisia Domino’s:in pitsoja – mitä nyt vähän seuraleikkejä sen eteen jouduttiin leikkimään. Kyllä sitä juroinkin suomalainen aukaisee hieman sanaista arkkuaan kun on pitsaa tiedossa.

food

Ilmaista ruokaa. Tätä se yleensä on tai sitten paahtoleivän väliin työnnettyä makkaraa sipulilla.

No ei vain. Sitä sosialisointia tapahtuu täällä muutenkin hyvin paljon ja se on myös tehty hyvin helpoksi. Ensimmäisinä päivinä luonnollisesti tapasimme koko vaihtariporukan kanssa (n. 75 henkeä) ja meitä infottiin yleisistä arkisista asioista. Leikimme tutustumisleikkejä, joita yleensä kammoan, mutta tällä kertaa ne tuntuivat mukavilta ja oikeasti hyödyllisiltäkin. Nyt kun aikaa on kulunut täällä Canberrassa parisen viikkoa, olen oppinut tuntemaan suurimman osan porukasta vähintäänkin joten kuten. Täytyy kyllä antaa iso käsi niille, jotka näitä tapahtumia ovat olleet järjestämässä. Hieman häpeillen olenkin miettinyt minkähänlainen vastaanotto meillä on Lapin yliopistossa vaihtareille. Tiedän, että heillekin järjestetään ohjelmaa, mutta yleensä ottaen suomalaiset ovat melko häveliäitä ottamaan kontaktia ulkomaalaisiin opiskelijoihin. Aionkin omalta osaltani tästä lähtien toimia toisin. Voisin nähdä itseni kv-tuutorinakin.

genderbender

Vasemmanpuoleisessa kuvassa bileet ovat teemalla “Back to school” , joten päällä on ausseilta lainattu paikallinen kouluasu. Todella vaikea uskoa tyttöjen käyvän koulua noin lyhyissä hameissa, mutta uskottava kai se on. Oikeanpuoleisessa kuvassa on taas “Genderbender” eli naiset pukeutuvat miehiksi ja miehet naisiksi. Tai minun tapauksessa pikkupojiksi.

Olemme jotenkin erityisen ihastuneita tietovisoihin, joita järjestetään vähintään kerran viikossa. Voitimmekin yhden, tosin *krhm* ihan vähän huijaamalla. Se järjestettiin Sydneyn matkalla bussissa ja siihen sai osallistua maksimissaan kolmen hengen tiimejä. Muodostimme yhden kolmen hengen tiimin seitsemän hengen porukastamme, jota neljä muuta sitten vähän avittivat. Tämä voittajatiimi sitten vain sattui jakamaan palkinnon noiden neljän kanssa, koska kavereille kanssa. Ei siis mitään väärää tehty. Eräässä toisessa visailussa yksi tiimimme jäsenistä voitti visailun ohessa järjestetun talent-osion tekemällä delfiiniääniä (kertonee tasosta). Itse visailussa jäimme melkoisen kauas kärjestä, sillä se käsitteli australialaista kulttuuria ja muut joukkueet olivat tietysti täynnä ausseja.

olutta

Beer Pong on täälläpäin kovassa huudossa. Aussit ovat melko railakkaita juhlijoita niin kuin asunnosta näkyy. Olut on oudon keltaisen väristä, mutta hyvää.

Alkoholipitoista pippaloita on toki paljon, mutta alkoholin käyttö ei todellakaan ole mitenkään överiä. Vaikka bileisiin liittyykin aina juomapelejä niin kukaan ei ole koskaan kaatokunnossa. Itsekin olen hipsinyt kotiin aina hyvissä ajoin, eikä krapulasta ole tarvinut ainakaan toistaiseksi kärsiä. Vanha ei vain jaksa. Olen tosiaan muita vaihtareita vanhempi, samoin kuin muu suomalaisporukka. Me olemme 23-25-vuotiaita, kun muiden iät pyörivät jossain 20:n kieppeillä.

11873379_10200784137481113_1950158213758128386_n

Photoscavenger hunt eli ideana oli ajella ympäri Canberraa ja ottaa kuvia etukäteen annetuista aiheista.

Bonuskuva: Täällä satoi lunta! En tarkalleen ottaen tiedä kuinka harvinaista tuollainen lumisade täällä on, mutta ainakin jotkut pitempään täällä asuneet väittivät, etteivät sellaista ole nähneet aikaisemmin. Sattuipas somasti siis, lähdin pakoon kylmyyttä ja täällä on jokin paikallinen ydintalvi meneillään.

20150812_124439

Lunta se on, ei hilsettä.